Pohjoinen Aurinko Oy, 29.3.2021 Ilomantsi

Vastaus Ruokaviraston kirjelmään 

Dnro/Dnr/DNo 1590/04.00.02.00/2021/24.3.2021

Eduskunnan oikeusasiamies
Ruokavirasto:
Antti-Jussi Oikarinen Pääjohtaja, Hanna Kortemaa Osastonjohtaja

1. Saatteeksi

Kiitän Ruokavirastoa vastauksesta ja mahdollisuudesta vuoropuheluun.

Totean kuitenkin, että esitetyssä vastauksessa virasto ottaa edelleen kannan, että toimintamme rikkoo siemenlakia.  Syytös on vakava ja on aiheuttanut jo nyt suurta vahinkoa toiminnallemme.

Koemme syytöksen mielivaltaisena ja lakiin perustumattomana ja koemme, että se loukkaa vakavasti elinkeinovapautta osaltamme.

Teimme aiemman Ruokaviraston kirjelmän johdosta kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja olimme valmiita vetämään kantelumme takaisin, mikäli yhteisymmärrys löytyy.

Kirjelmänne pohjalta yhteisymmärrystä ei vielä voi löytyä.

Omassa vastauksessamme haimme aluksi selkoa siihen, kuka on virkavastuussa tehdyistä kirjelmistä ja niiden vaikutuksista.

Vastauksessanne sanotte: ”Tiedoksiantoonne vastannut lakimies on Ruokaviraston virkamies, joka on laatinut vastauksen yhteistyossa siemenyksikön kanssa, jolle Ruokaviraston tyojarjestyksen mukaan ensi sijassa kuuluu siemenen markkinavalvonta. ”

Tämä toinen kirjelmä on sitten allekirjoitettu seuraavien henkilöiden toimesta:
Antti-Jussi Oikarinen Paajohtaja Hanna Kortemaa Osastonjohtaja

Lähden nyt siitä, että he kantavat virkavastuun ja kohdistan Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun nyt heidän toimintaansa.

Kirjelmässä koetetaan keventää viraston vastuuta toteamalla:

”Kyseessa ei ole hakemus- tai lupa-asia tai ainakaan tassa vaiheessa mydskaan valvonta-asia, josta tehtaisiin hallintopaatös, vaan kyseessä on kannanotto esittämäänne tiedoksiantoon. ”

Todettakoon, että lakia valvovan viranomaisen kannanotot toimintamme laillisuudesta ovat järeitä tekoja, joilla on vaikutuksia toimintaamme, vaikka virasto ei pakkokeinoja käyttäisikään.

Olemme ilmoittaneet toimintamme jatkuvan ja jos virasto olisi johdonmukainen, sen tulisi vaatia meitä keskeyttämään lakia rikkovaksi katsomansa toiminta.

Se, että todetaan, ettei toimintamme ”ainakaan tässä vaiheessa ei ole valvonta-asia ” on viranomaisen taholta tehty peitelty uhkaus. Pidän toimintaa erittäin huonona hallintokäytäntönä.

Mutta olennaista oikeusturvamme kannalta on se, että lain valvonnasta vastaava virasto tulkitsee lakia ja toimintaamme väärin ja mielivaltaisesti ja aiheuttaa vahinkoa yritystoiminnallemme.

Katson, että Ruokaviraston toiminta on jo nyt aiheuttanut yhtiölle tuhansien eurojen tulonmenetykset ja jos toiminta estää meitä saamasta hakemiamme tukia ja rahoitusta, vahingot nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Näistä ja prosessin vaatimista työtunneista katsomme olevamme oikeutettuja korvauksiin.

Totean, että yhtiömme kannalta oikeuspoliittinen kiista sattuu mahdollisimman huonoon aikaan.

On menossa vuoden sesonki ja virasto kyseenalaistaa toimintamme laillisuuden.

Toivoisimme virastolta nyt selkeää signaalia siitä, että voimme tehdä kasvinjalostusta hyödyntäen laajaa verkostoa koeviljelijöitä ja voimme myös rahoittaa toimintaamme tutkimusiementen myynnillä koulutuspakettien ostajille. Näin menetellen voitaisiin välttää taloudellisia vahinkoja yrityksellemme ja mahdollisia korvausvastuita virastolle.

Jos virasto vastauskirjelmän saatuaankin vielä pitäytyy kannassaan, että toimintamme rikkoo siemenlakia, toivon, että Eduskunnan oikeusasiamies kiirehtii asiamme käsittelyä.

Käyn seuraavassa läpi Ruokaviraston viimeisen lausunnon virheelliset ja mielivaltaiset väitteet, tulkinnat ja väärinkäsitykset.

2. Ruokaviraston kannanoton oikeudellisia virheitä

Olemme Ruokaviraston kanssa samaa mieltä siemenlain sisällöstä seuraavin osin:

-Siemenlakia ei sovelleta mm. vähäisten siemenmäärien markkinoille saattamiseen loppukayttajille eikä vilja-, öijy-ja kuitukasvien siementen kayttöön koristetarkoitukseen.

– sertifioimattomana on siemenlain 12 § mukaan mahdollista markkinoida mm. vähäisiä määriä tieteellisiin tarkoituksiin tai jalostukseen käytettäviä siemeniä.

Virasto vastauksessaan lähtee kuitenkin kiistämään sitä, onko toimintamme ja valitsemamme metodi kasvinjalostusta. lainkaan ja kirjoittaa:

“Ruokaviraston tulkinnan mukaan kuvaamassanne siemenen markkinoinnissa ei ole kyse tieteellisestä tutkimustyöstä, kasvinjalostustyöstä, koristekasveista, eikä markkinoitavia siemenmääriä voi pitää vähäisenä.  Näin ollen markkinoitavan siemenen pitää olla sertifioitua.”

“Ruokaviraston tulkinnan mukaan markkinointia ei todellisuudessa tehdä kasvinjalostustyöhön,  vaan alan harrastustoimintaa aloittaville henkiloille osana kurssitusta, jonka tarkoituksena on opetuspakettien myyntituloilla rahoittaa yhtiönne liiketoimintaa. Suunnitelmanne kurssittaa valikoimaton joukko henkilöitä aloittaen hamppukasvin viljelyyn tarvittavasta taidosta, ei tue käsitystä vakavasta kasvinjalostushankkeesta jalostaa teollisen mittakaavan tuotantoon soveltuva hamppulajike. Sita ei myöskaan tue tiedoksiannossanne esitetty suunnitelma, jonka mukaan aiotte luovuttaa keskeneräistä jalostusaineistoa suurelle joukolle toimijoita, jotka eivät ole perehtyneitä jalostustoimintaan.”

Pidän ruokaviraston vastausta tältä osin paitsi ylimielisenä,  jopa arroganttina,   mutta myös selkeästi loukkaavana ja täysin asiantuntemattomana.

Ruokavirasto siis väittää, että olisimme käynnistäneet kasvinjalostuksen koeviljelyverkoston rakentamisen joillakin muilla tarkoitusperillä kuin kasvinjalostuksella.

Selvennän metodiamme, jota nimitän osallistuvaksi kasvinjalostukseksi, participatory plant breeding.

Tavoitteemme on laskea liikkeelle koeviljelyyn n 50000 siementä niin, että kukin koeviljelijä testaa meidän F2 sukupolven risteytystä Finolasta ja CBD-lajike Swiss dreamista yhdessä Finolan kanssa. Pyydämme osallistujia pitämään kasvatuksesta kuvapäiväkirjaa ja annamme hoito-ohjeita ja valintaohjeita etäopetuksen ja henkilökohtaisen neuvonnan keinoin. Pyydämme myös kirjallisen loppuraportin.

Tavoitteena on saada tietoa siitä, kuinka risteytysaineistomme tässä vaiheessa poikkeaa Finola-lajikkeesta sadon määrän ja muiden ominaisuuksien osalta. Tavoitteena on myös koota tietoa molempien siemenkantojen menestymisestä erilaisilla kasvuvyöhykkeillä Hangosta Ivaloon.

Osallistujilta pyydetään kasvinäytteet ja siemeniä suurisatoisimmista tai muilta ominaisuuksilta kiinnostavimmista kasviyksilöistä. Muita ominaisuuksia, joita tarkkailemme ovat kauniit ja koristekäyttöön soveliaat värimuunnokset ja myös poikkeuksellisen voimakkaat tuoksut.

Tämä metodimme on toimiva ja antaa meille mahdollisuuden nopeassa ajassa koota runsaasti tietoa ja viedä myös lajikekehitystä eteenpäin.

Ei ole ruokaviraston asia lainkaan ryhtyä mestaroimaan, ketka ovat oikeita kasvinjalostajia ja ketkä eivät.    Tulkinta on mielivaltainen, lakiin perustumaton ja selkeästi virheellinen.

Toivon, että edellinen selvitys riittää oikaisemaan viraston väärinkäsitykset ja virasto vetää takaisin loukkaavat epäilynsä ja sallii yhtiömme toteuttaa kasvinjalostustyötä valitsemillaan metodeilla.
Kasvinjalostus on geneettistä koodausta ja metodimme tältä osin lähenee Linux-mallia jossa käyttöjärjestelmän kehitys joukkoistettiin.  Ei ole Ruokaviraston tehtävä tulla määrittelemään millaisilla metodeilla kasvinjalostusta toteutetaan.   

Lajikkeettoman siemenen myynti  –  Onko asetuksella kävelty lainsäätäjän tahdon yli?

Ruokavirasto kirjoittaa:
”Peltomittakaavan viljelyyn ei voi myydä sertifioimatonta siementä. Jos tällä tulkinnalla viitataan maa-ja metsatalousministerion asetukseen öljy-ja kuitukasvien siemenkaupasta (390/2021), 10 §:ssa tarkoitettuun lajikkeettoman kaupallisen siemenen markkinointiin, on tähdennettavä, että kyseinen pykälä ei koske hamppua vaan ainoastaan mustasinappia. Lisaksi on huomattava, että lajikkeettomallekin kaupalliselle siemenelle on asetuksessa säädetty vaatimuksia. ”

Emme viitanneet asetukseen vaan siemenlain pykälään 12 joka sanoo selkeästi:

12 §. Erityiset säännökset. Sertifioimattomia siemeniä saisi kuitenkin 4 §:stä poiketen saattaa markkinoille pieniä määriä tieteellisiin tarkoituksiin tai jalostukseen tarkoitettuja siemeniä ja lisäksi nurmi- ja rehukasvien sekä öljy- ja kuitukasvien tuotantoon tarkoitettua lajikkeettomia kaupallisia siemeniä.

Pykälän turvin on ollut sallittua myydä lajikkeetonta siementä ja tätä Finolan osalta jouduttiin soveltamaan, kun se menetti lajikeoikeudet v 2006-2011 liian korkeiksi nousseiden thc-pitoisuuksien vuoksi. Noina vuosina finolan siementä myytiin viljelijöille ja Finola jatkoi sopimusviljelijöiden kanssa ruokaöljyn tuottamista, mutta viljelijät eivät voineet saada viljelytukea.

Nyt virasto sitten väittää, että MMM:n vuonna 2020 laatima asetus olisi poistanut tämän mahdollisuuden sillä asetustekstin lopuksi sanotaan:
”Lajikkeettomana kaupallisena siemenenä saa markkinoida mustasinapin (Brassica nigra) siementä. ”    Asetuksessa ei kylläkään täsmennetä,  että asetus olisi poistanut oikeuden muiden öljy- ja kuitukasvien lajikkeettoman siemenen myynnistä.

Muutos lakitekstiin on valtava, mutta kun luetaan lakitekstissä annettavat asetuksenantovaltuudet, näyttää vakavasti siltä, että ministeriö asetusta säätäessään on ylittänyt valtuutensa ja kiristää siemenlakia tavalla jota laki ei salli.

Siemenlaki sanoo asetuksen annosta: ”Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetusta sertifioimattomien siementen markkinoille saattamisesta, lajikeaitoudesta, puhtaudesta, itävyydestä, terveydestä, käsittelyn ja varastoinnin edellytyksistä sekä 2 momentissa tarkoitetusta siementen käsittelemisestä ja toimittamisesta sopimustuotannossa.”

Asetuksella ei voida supistaa lain sallimia mahdollisuuksia kasvilajien osalta tuottaa lajikkeetonta siementä. Kyse on elinkeinovapauden loukkauksesta ja erittäin vaarallisesta säädöksestä myös tilanteessa jossa Finola-lajike joutuisi uudestaan menettämään sertifikaattinsa.

Todettakoon, että se, että Finolaa voidaan ylipäänsä viljellä perustuu ko. Lajikkeelle annettuun poikkeusmenettelyyn pitoisuusmittausten osalta. Finolan osalta thc-pitoisuudet mitataan kesken kypsymisen olevasta kasvustosta jolloin thc-pitoisuus on alle 0,2 prosenttia. Näin on voitu kiertää se ilmiö, että jo syyskuussa Finolan thc-pitoisuudet ovat moninkertaiset tukirajoihin nähden. On hyvin mahdollista, että syntyy tilanne, jossa sertifoitua Finolaa ei saada markkinoille ja nyt tuolla asetuksella kiellettäisiin sitten käytännössä koko öljyhampun viljely Suomessa.

Näyttää siltä,  että ministeriö on ylittänyt asetuksenantovaltuudet ja aiheuttaa suurta riskiä  öljysiementuotannon jatkuvuudelle.
Pyydän Eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään tämän asetuksen lainmukaisuuden öljy- ja kuitukasvien viljelyn osalta.

Koristekasvitarkoitus

Olemme ilmoittaneet siemenvälityksen tarkoitukseksi kasvinjalostuksen, jota teemme yhdessä hamppukoulutukseen osallistuvien ihmisten kanssa.

Olisimme voineet ja voisimme edelleenkin määritellä siementen viljelytarkoituksen koristekasvatukseksi.
Ruokaviraston lausumassa tätä mahdollisuutta koetetaan torjua juridisesti ja loogisesti kestämättömin keinoin.

Viraston kirjelmässä väitetään:

” Kurssiin liittyy olennaisesti tarkoitus analysoida hamppukasveista niitä kemiallisia yhdisteitä, joiden takia ko. jalostetta alettaisiin tuottaa teollisessa mittakaavassa. Kyseessä on siis muu kuin hampun kayttö koristekasvina. Koristekasveista ei analysoida kemiallisia yhdisteitä eika koristekasveja viljellä teollisessa peltoviljelyssa.

….

Ruokavirasto katsoo, etta kyseessä on siemenlain soveltamisalaan kuuluva toiminta, joka ei tähtää koristekasvi- vaan peltokasvituotantoon.”

Hämmästelemme Ruokaviraston intoa määritellä mitä voisimme tehdä koristekasvatukseen osallistuvien ihmisten kanssa. Ei ole mitään laillista perustetta kieltää mittaamasta pitoisuuksia koristekäyttöön kasvatetuista hampuista. Tuo väite ettei koristekasveja viljellä teollisessa peltoviljelyssä, ei liity toimintaamme mitenkään eikä sekään ole edes tosi. Toki koristekasveja voi viljellä teollisessakin mittakaavassa. 
Meidän hankkeessamme kukaan ei ole kuitenkaan viljelemässä hamppua koristekäyttöön teollisessa mittakaavassa. Nyt viljelyä tehdään kotipuutarhamittakaavassa ja jos myymme kasvattajille hampun siemeniä koristekasvatukseen ja ostaja ne siihen tarkoitukseen ostaa,  sen pitäisi riittää. Ruokavirastolla ei ole syytä tulla tulkintoineen rajaamaan sitä, millaista tietoa koristekasvatuksen ohessa kerätään.   

Mutta todettakoon, että edellä kuvatussa puutarhahampun kasvatushankkeessa kyse on kasvinjalostustarkoituksesta jota toteutamme yhteistyössä kurssilaisten kanssa.

Osana hanketta etsitään koristehampuksi soveliaita värimuunnoksia, mutta siltäkin osin kyse on kasvinjalostushankkeesta verkoston voimin.

Katsomme,  että koulutuspakettien myynnin yhteydessä luovutettavat tutkimussiemenerät eivät riko siemenlakia,  vaan kuuluvat pykälän 12. salliman tutkimuksen ja jalostuksen piiriin.
Mutta tiedoksi Ruokavirastolle kerrottakoon, että olemme myös käynnistäneet koristehamppuprojektin: Koristehampun kasvatuskisa.

Hankkeen facebook-ryhmään voi tutustua linkistä: https://www.facebook.com/groups/447996403202239

Myymme osallistujille koristekasvatukseen siemeniä ja tämänkin ohessa sitten etsimme erityisesti purppuranvärisiä värimuunnoksia oman Northern Purple koristehampun kehittämiseksi.

Koristehamppuprojektilla paitsi kehitämme koristehamppulajiketta myös rahoitamme kasvinjalostustyötämme.

Tervehtien

Hannu Hyvönen
FK, kasvinjalostaja

Pohjoinen Aurinko Oy

www.pohjoinenaurinko.fi