ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS

Pohjoinen Aurinko Oy:n vastine Ruokaviraston siemenyksikön tekemään lausuntoon   (2.9.2021  Dn:o 5029/00.04.00/2021) 

tekemästämme  valituksesta koskien Ruokaviraston tekemää markkinointikieltopäätöstä

Pohjoinen Aurinko Oy aloitti viime maaliskuussa rohdoshampun viljelykoulutuksen osana kasvinjalostushankettaan.  Koulutukseen mukaan tuleville välitettiin pieniä muutamien grammojen siemenpaketteja. 

Ruokavirasto puuttui toimintaan ja väitti siemenvälityksen rikkovan siemenlakia ja asiassa käytiin pitkä kirjallinen keskustelu viraston ja yhtiön välillä. 

Yhtiö jatkoi siemenvälitystä ja käynnisti myös toisen siemenkampanjan: Koristehampun kasvatuskisan 

Heinäkuussa Ruokavirasto lopulta teki päätöksen kieltää sertifioimattomien siementen välitys näihin hankkeisiin.

Valitimme  Ruokaviraston päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja Ruokavirasto on kirjoittanut valituksestamme lausunnon.  Kommentoimme viraston lausuntoa kohta kohdalta.

1. Koristekasvikäyttö

Olemme Ruokaviraston kanssa samaa mieltä siitä,  ettei hampun siementen myynti koristekasvatukseen kuulu siemenlain soveltamisalaan.  

Tieteen termipankki määrittelee, että  koristekasvi on koristeiksi kasvatettava viljelykasvi.  

Koristekasvatusta voi olla useaan eri tarkoitukseen.  Koristekasvatuksesta on kyse, kun kasveja kasvatetaan puutarhoissa ja pihamaalla tai julkisilla alueilla elävinä kasveina tuomaan viihtyvyyttä ja kauneutta.   Koristekasvatustarkoituksesta on myös kyse,  kun kasveja kasvatetaan leikkokukiksi tai kuivakukiksi.  Koristekäytössä esim kukka-asetelmissa on kuivattuna nähty mm pellavaa,  ruista,  unikkoa.    

Ei ole olemassa koristekasviluetteloa, jossa olisi määritelty lajit ja lajikkeet,  joita voidaan kasvattaa koristetarkoituksessa.  Tämä onkin viisasta, sillä kasvattavalla taholla tulee olla oikeus itse päättää,  millaisia kasveja koristeeksi kasvattaa.  Koristekasvien kasvatusta ja siemenmyyntiä toteutetaan sekä harrastuspohjalta että liiketoimintana. 

Ruokavirasto kuitenkin yrittää todistella, ettemme ole markkinoineet siemeniä koristekasvatukseen ja perustelee sitä näin:

”Pohjoinen Aurinko toteaa,  että koristekasvatukseen myytyjen siementen osalta kasveista toivotaan löytyvän soveliaita värimuunnoksia ja alhaisen THC-pitoisuuden kasviyksilöitä.  Kasveista myös mitataan THC-pitoisuuksia.  — Ruokaviraston näkemyksen mukaan värimuunnosten etsiminen ja pitoisuuksien mittaus on siementen käyttöä jalostukseen, eikä koristetarkoitukseen.  Lisäksi Ruokavirasto huomauttaa,  että koristekasveiksi myytävistä kasveista ei ole tarpeellista kertoa  niiden cbd-pitoisuuksista.”

Internet-sivuillamme ja Koristehamppukisan esitteessä ei sanota,  että etsisimme kasveista alhaisen thc-pitoisuuden yksilöitä ja mittaisimme thc-pitoisuuksia.  Esitteessä ei myöskään kerrota siemenistä tulevien kasvien cbd-pitoisuuksia.  Esitteessä kerrotaan siemenen alkuperä ja taustatiedot ja se,  etteivät kasvit sovellu huumausainekasvatukseen:
”Siemenet ovat kolmannen sukupolven risteytysiementä Finola-lajikkeesta ja CBD-rikkaasta Swiss Dream lajikkeesta. Kasvien thc-pitoisuus jää syksyllä alhaisemmaksi kuin Finolalla eli kasveja ei voi käyttää päihteeksi. Siemeniä ei myydä huumausainekasvatukseen, vaan koristekasvatukseen.”

Virasto sekoittaa ilmeisesti kaksi eri projektia eli koristehamppuprojektin ja kasvinjalostukseen liittyvän koeviljelyhankkeemme.  Sekaannus näkyy jo viraston markkinointikieltopäätöksessä,  jossa kirjoitetaan:

”Pohjoinen Aurinko Oy on 8.2.2021 antanut Ruokavirastolle tiedoksi, etta koeviljelyhankkeessa mitataan kasvatetun sadon pitoisuuksia. Ruokaviraston nakemyksen mukaan koristekasveista ei mitata pitoisuuksia. Näin ollen Ruokavirasto katsoo, etta kyseessa on muu kuin hampunsiementen kayttö koristetarkoitukseen.”

Tuossa tiedoksiannossa 8.2.2021 ei kuitenkaan puhuttu mitään koristekasvatushankkeesta,  koska se ei ollut silloin edes käynnistynyt.

On totta, että koristehamppukisassa pyysimme havaintoja purppuranvärisistä kasvimuodoista.  Ruokaviraston mielestä tämä merkitsee sitä,  ettei kyse ole koristetarkoitukseen tapahtuvasta siemenmyynnistä,  vaan jalostuksesta.  Virasto kirjoittaa:

 ”yhtiö on vasta etsimässä soveliaita kasviyksilöitä koristehampun kehitystyöhön.”

Toistamme aiemmissa kirjelmissä esittämämme oikaisun viraston linjaukseen.   Kun siementä markkinoidaan koristekasvatusta varten,  silloin asiakas sen ostaa siihen tarkoitukseen ja tarpeeseen.  Se että keräämme kasvattajilta tietoa,  joka voi auttaa kehittämään hampusta koristeellisia erikoismuotoja,  ei millään tavoin poista sitä,  että kasvattajan ensisijainen tarkoitus on koristekasvatus.   Mikään laki ei kiellä koristekasvattajia tekemästä havaintoja ja osallistumasta vapaaehtoisesti tiedonkeruuseen.

Ajatus siitä, että emme vielä voi myydä hampun siemeniä koristekasvatukseen,  vaan vasta kehitämme siihen soveliasta lajiketta on omituinen.   Itse asiassa monien koristekasvien osalta harrastajat tekevät löytöjä kiinnostavista värimuunnoksista ja koristekasvatusta ja lajikekehitystä toteutetaan yhtäaikaa.

Ruokavirasto todistelee edelleen, ettei kyse ole markkinoinnista koristekasvatukseen,  sillä  ”Koristekasveiksi myydyistä kasveista ei ole  internet-sivuilla yhtään kuvaa,  mikä on epätyypillistä koristekasvien myynnissä.”

Todettakoon, ettemme ole myyneet koristekasveiksi kasveja,  vaan niiden siemeniä.  

Siemenistä meillä ei ole kuvia,  mutta  sivuillamme ja Koristehamppukisan esitteessä on runsaasti kuvia hampuista.  Hamppu kaikessa monimuotoisuudessaan on erittäin koristeellinen kasvi ja itse esitteen kannessa on  historiallinen kuva,  jossa hamppu kasvaa koristeena ranskalaisessa puutarhassa.   Esitteessä on myös kuvia purppuramuunnoksista.  Ihmettelemme, etteivät kuvat ole sattuneet viraston lausunnon kirjoittajien silmiin.

Yhteenveto:  

Ruokaviraston perustelut, ettei siemeniä koristehamppukisassa olisikaan myyty koristekasvatukseen, ovat virheellisiä.   Kun yhtiö myy ja ostaja ostaa siemenet koristekasvatukseen,  kyse on koristekasvatuksesta.  Yritykset sotkea asiaa erikoisilla spekulaatioilla,  eivät tätä juridista tosiasiaa voi muuksi muuttaa.

2. Vähäinen määrä tieteellisiin tarkoituksiin tai jalostukseen

Aiemmin Ruokavirasto yritti kiistää sen,  että voisimme tehdä kasvinjalostustyötä harrastajaverkoston kanssa.  Nyt virasto pyrkii löytämään syyn kieltää siemenmyynti hankkeeseemme spekuloimalla laista löytyvällä vähäisten määrien käsitteellä.

Siemenlain 12 pykälän mukaan,  poiketen siitä, mitä 5 pykälän toisessa momentissa säädetään,  sertifioimattomana saadaan markkinoille saattaa vähäisiä määriä tieteellisiin tarkoitukseen ja jalostukseen käytettäviä siemeniä.  Ruokavirasto koettaa kiistää sen, että välittämämme siemenmäärät olisivat olleet vähäisiä.  

Virasto viittaa siemenlain esitöiden (HE 172/2018 vp) kohtaan,  jossa määritellään lain soveltamisen ulkopuolelle jätettävä siemenmyynti. 

Hallituksen esityksessä kirjoitetaan:

2 §. Soveltamisala. Pykälän mukaan tätä lakia sovellettaisiin maatalous- ja puutarhakäytössä lisäysaineistona käytettäviin siemeniin, siementen tuotantoon, markkinoille saattamiseen, maahantuontiin ja maastavientiin. Lakia ei kuitenkaan sovellettaisi vähäisten siemenmäärien markkinoille saattamiseen loppukäyttäjille eikä vähäisten siemenmäärien tuontiin henkilökohtaiseen käyttöön. Vähäisillä siemenmäärillä tarkoitettaisiin muiden kuin ammattimaisten toimijoiden tuottamia pieniä siemenmääriä loppukäyttäjille. Tällöin olisi kyse lähinnä harrastetoiminnasta, jossa tuotettavat siemenmäärät ovat hyvin vähäisiä. Vähäiset määrät tarkoittaisivat esimerkiksi 6 neliömetrin alan viljelyyn tarvittavaa määrää viljakasvien siemeniä tai esimerkiksi kahden rivimetrin viljelyyn tarvittavia puutarhakasvien siemeniä. Vähäisten siemenmäärien tuottaminen ammattimaisesti kuuluu lain soveltamisalaan. Vähäisten määrien arvioimisessa voidaan huomioida erityiskasveilla niiden siementen osuus markkinoilla, jolloin vähäisetkin määrät voivat olla markkinaosuuksilla merkittäviä ja kuulua lain soveltamisalaan. Vähäisten määrien arviointi on tapauskohtaista ja lajikohtaista.”  

Tämän pykälän tarkoituksena on sallia ei-kaupallinen siemenvälitys harrastajille ja se koskettaa Suomessa mm. sellaisia yhdistyksiä kuin Maatiainen ry ja Hyötykasviyhdistys ry,  jotka välittävät harrastajille tuollaisia pieniä siemenmääriä.  Ks. esimerkiksi  Maatiaisen siemenluettelo.

Ruokavirasto tekee soveltamisalapykälän osalta monta virheellistä tulkintaa ja päätelmää.

Virasto tulkitsee,  että tuo lainkohta,  jolla rajataan ei-kaupallinen harrastesiemenvälitys siemenlain ulkopuolelle,  koskisi myös pykälän 12 lainkohtaa,  jossa todetaan,  että pienten siemenerien myynti kasvinjalostustyöhön tai tieteellisiin tarkoituksiin ei vaadi sertifioidun siemenen käyttöä.  Pohjoinen Aurinko on siemenlain mukainen toimija ja siementen myynti kasvinjalostustarkoitukseen on siemenlain alaista toimintaa.  Tätä emme tietenkään kiistä.  Se,  että siemenpankkiyhtiö myy siemeniä ja rahoittaa sillä toimintaansa,  on myös selvä asia,  emmekä sitäkään kiistä. 

Emme siis ole ei-kaupallinen toimija, josta pykälässä 2 puhutaan.  Vetoamme pykälään 12,  jossa ei puhuta ei-kaupallisesta toiminnasta.

Lakipykälä 12 ei määrittele sitä,  mikä on pieni määrä siementä myytäväksi kasvinjalostustarkoituksiin.  

Se,  että markkinoimme hampun siemeniä koeviljelijöille  alle gramman erissä eli noin 50 siemenen paketeissa ja tavoittelimme muutamia satoja viljelijöitä, on varmasti pieni määrä,  jos sitä tarkastellaan maankattavasti hampun kylvösiementen myyntiin verraten.  Hampun kylvösiementä myydään Suomessa arviolta 20 000-30 000 kg.  Koesiementä varasimme myyntiin 0,5 kg,  joka on noin 0,002 prosenttia koko maan siemenkaupasta.

Jos kuitenkin halutaan soveltaa pykälän 2 määritelmää vähäisistä määristä,  ei silloinkaan ole epäselvyyttä siitä, että välittämämme siemenmäärät ovat vähäisiä.  Lakipykälän viittaus muutamien rivimetrien viljelyyn tarkoittaa yhtä loppukäyttäjää,  ei kaikkien loppukäyttäjien siemenmääriä yhteensä. 

Asia selviää, kun katsoo esimerkiksi Maatiaisen siemenluetteloa,  josta löytyy mm unikko,  jonka siementä myydään viiden neliön alalle.  Unikon siemenpaketteja myydään kuitenkin paljon enemmän kuin vain yksi.

200-1 Unikkopelto Seos erilaisia unikkoja: eri värisiä oopiumunikkoja (yv), silkkiunikkoa (yv), 1 v. unikon laji- ja väriseosta sekä tarhaidänunikkoa (mv). Aur. Tuore läpäisevä maa. Annos 5 g riittää noin 5 m2 .   

Maatiaisen siemenluettelossa on myös venäläinen maatiaishamppu,  jota myydään n  3 gramman annospusseissa.

Ruokaviraston spekulointi sillä,  että pyrkimyksemme rahoittaa tutkimussiemenen myynnillä toimintaamme,  olisi osoitus siitä,  että siementen tulisi olla sertifioituja,  on myös lakiin perustumaton argumentti.

Kasvinjalostus- ja siemenpankkitoiminta ovat liiketoimintaa, eikä siemenlain 12 pykälä tätä tietenkään kiellä, eikä kiistä.

Ruokavirasto on siis yksiselitteisesti väärässä   lausuntonsa väitteessä:  ”Koska kyseessa on muu kuin vähäiset määrät, tulee siemenen olla sertifioitua.”

Siemenlain 12 pykälä sallii yhtiömme myydä sertifioimatonta hampun siementä kasvinjalostukseen ja koeviljelyyn  pienissä erissä ja pieniä määriä.    Gramman siemenpussit ja alle puolen kilon kokonaismäärä täyttävät pienten määrien ehdot selkeästi.

3.  Oikeudenkäyntikulut

Olemme aiemmin esittäneet laskelman oikeudenkäyntikuluista summalle 4750 euroa.

Lisäämme vaatimukseen vielä tämän vastineen laatimisen kulut  30 h x 50 e  eli 1500euroa.

Vaadimme Ruokavirastoa korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 6250 euroa ja pidätämme oikeuden nostaa summaa, jos prosessi vielä vaatii meiltä työpanoksia.

Pohjoinen Aurinko Oy:n puolesta

Hannu Hyvönen

toimitusjohtaja,  kasvinjalostaja

Möhköntie 3 s

82900 Ilomantsi

P. 0442003654

www.northernsun.fi