Lähettäjä:  Pohjoinen Aurinko Oy , Ilomantsi

Vastaanottaja:  Anna Mizrahani Ylitarkastaja Ruokavirasto

Siemenlaki,  sen tulkinnat ja oikeudellinen vastuu

 

1. Taustaa

2. Kasvinjalostushankkeemme tilanne ja tavoitteita

   -miksi uusia lajikkeita tarvitaan?

3. Kommentaari ja kysymyksiä lakimiehen kannanoton johdosta

4. Vastauspyyntö

 

1. Taustaa

Lähestyin Teitä 8.2.2021 kirjelmällä,  jossa kerroin aloittavamme siemenvälityksen ja koulutustoiminnan osana Ilomantsissa aloitettua hampun kasvinjalostustyötä.  

Yhtiömme Pohjoinen Aurinko Oy on tehnyt liiketoimintasuunnitelmat ja investointisuunnitelmat perustuen siihen,  että voimme toteuttaa kirjelmässä kuvattua toimintaa.   Julkaisimme tältä pohjalta perjantaina 5.3.2021 tiedotteen ja kotisivut,  joissa haettiin osallistujia koeviljelyyn ja kasvinjalostustyöhön.  www.northernsun.fi

Saman päivän iltana, virka-ajan jälkeen 5.3.2021 sain lakimieheltänne 

Salla Niemi-Konkarilta sähköpostiviestin,  jossa hän väittää,  että toimintamme on siemenkauppalain vastaista ja että tämä on Ruokaviraston kanta.

Käsitykseni on,  että lakimies ei ole päättävä henkilö asiassa,  vaan tarvitaan virkamiehen eli esimerkiksi teidän päätöksenne, että toimintamme rikkoo siemenlakia.

Kyse on oikeusturvasta ja korvausvastuusta,  Jos Ruokaviraston kanta on todellakin sama kuin meille sähköpostia lähettäneen lakimiehen ja jos virasto ryhtyy käyttämään meitä kohtaan siemenlain mahdollistamia pakkokeinoja,  yrityksemme tulonmenetykset ovat suuret ja tulemme vaatimaan päätöksistä vastuullisilta tahoilta korvauksia.

Käsityksemme mukaan lakimiehen kanta on yksiselitteisesti väärä.   Meillä on oikeus myydä tuottamiamme sertifioimattomia siemeniä osana kasvinjalostus ja koulutusprojektejamme.   Todettakoon,  että laki sallii pienten siemenerien myynnin kasvinjalostustarkoituksiin ja kun me myymme 1-2 gramman eriä siementä ja yhteensäkin reilusti alle kilogramman verran,  kyse on toiminnasta jonka laki sallii.

Ruokaviraston puuttumista tämän alle kilogramman tutkimusiemen määrään myyntiin hankettamme tukeville koeviljelijöille osana kasvinjalostusprojektiamme,  pidämme hämmästyttävänä.   Maassamme tehdään pienillä hampunsiemen erillä paljon suurempaa bisnestä kuin me olemme tässä vaiheessa tekemässä.    Jopa kymmenkunta  kasvatustarivikekauppaa myy kannabiksen siemeniä.  Yksikään lajikkeista ei ole sertifioitu.  

Myyjät ilmoittavat  kuitenkin,  että siemeniä myydään vain ns keräilykäyttöön,  jolloin heitä ei voida syyttää sen enempää huumausainekasvatuksen edistämisestä kuin siemenlain rikkomisestakaan.   Kyse ei silloin ole kylvösiemenestä vaan keräilytuotteesta.  Tällainen keräilyharrastus on maassamme varsin suurta,  sillä näiden growshoppien liikevaihto on jo useita miljoonia euroja vuodessa. https://yle.fi/uutiset/3-11697867

Tämän lisäksi maahan tulee verkkokaupan kautta sekä thc- että cbd-lajikkeiden siemeniä myös hyvin suurilla summilla.

Olisiko meidän nyt siis peruttava laajaperäinen ja osallistuva kasvinjalostushankkeemme ja koetettava rahoittaa työtämme ilmoittammalla että siemeniämme myydään vain keräilykäyttöön?

Meidän ei kuitenkaan tarvitse lähteä kikkailemaan, sillä siemenlaki sallii siementen myynnin tieteellisiin tarkoituksiin ja kasvinjalostustyöhön.

Tarkkaan ottaen siemenlaista löytyy muitakin perusteita  jotka oikeuttaisivat tämän alle kilogramman kokonaiserän myynnin sertifioimattomana.   Käyn jäljempänä yksityiskohtaisesti läpi lakimiehenne kirjelmän kohta kohdalta.

 

2. Kasvinjalostushankkeemme tilanne ja tavoitteita

-miksi uusia lajikkeita tarvitaan?

Yhtiön liiketoimintasuunnitelma lähivuosille perustuu pitkälle opetuspakettien myyntiin ja koeviljelysiemenen myyntiin.  Toiminta on paitsi keino rahoittaa kasvinjalostuprojektiamme myös keino tehostaa itse valintajalostusta.    Koeviljelyverkoston turvin voidaan kehittämäämme siementä testata puuiarhamittakaavassa eri puolilla maata erilaisissa ilmasto- ja kasvatusosuhteissa ja myös tehdä alustavaa erottuvuustestausta Finola-lajikkeeseen.   Koeviljelijät tekevät myös valintajalostusta,  jossa pyritään lyhentämään Finolan sadon valmistumisaikaa. 

Keskiössä toiminnassamme on lajikekehitys,  mutta samalla kehitämme myös tuotteita hampusta ja laitteita joilla öljy- ja siemenhampun viljelyn sivuvirroista eli lehti- ja kukintomateriaalista voitaisiin erotella talteen kannabinoideja ja terpeenejä.   Näitä asioita lähestytään myös Itä-Suomen Yliopistossa meneillään olevassa esiselvityshankkeessa. 

http://sites.riveria.fi/elli/wp-content/uploads/simple-file-list/Oljy_ja_kuituhampun_mahdollisuudet_uusien_hampputuotteiden_raaka_aineena_lyhyt.pdf

Yhtenä tavoitteena on  uuden sellaisen öljysiemenlajikkeen kehittäminen, sellaisen, jolla olisi potentiaalia myös lääkeyhdisteiden tuotannossa. Tällä hetkellä Finola-lajike on ainoa pohjoiseen soveltuva öljysiemenlajike,  joka on EU:n lajikerekisterissä.

On jo lähtökohtaisesti ongelmallista että käytettävissä on vain yksi öljysiemenlajike ja silmällä pitäen tulevia ja jo olemassaolevia cbd-yhdistemarkkinoita se on vielä ongelmallisempaa.

Todettakoon,  ettei Finola ole käynyt läpi varsinaista valintajalostusta, vaan kyse on Vavilov-instituutin kokoelmista saadusta venäläisestä maatiaiskantojen risteymästä.  Kanta on peräisin Kirovin alueelta Venäjältä ja tietenkin sopeutunut sen alueen ilmastoon.

Kanta on heterogeeninen ja vaihtelua monien ominaisuuksien osalta on paljon.   Yksi ongelma on sen hitaus.  Sadon puintiaika on vasta syys-lokakuussa ja tuolloin suuri osa kukinnoista on homeessa eikä sitä voida pitää etuna öljysiementuotannolle .   Jos ajatellaan sivuvirtojen käyttöä esimerkiksi alkoholiuutossa kyse on vielä isommasta ongelmasta.   

Iso ongelma on myös  se, että Finola-lajikkeen osalta thc-pitoisuudet nousevat ennen puintiaikaa merkittävästi korkeammiksi kuin EU:n säädökset sallivat.   Finola on jo kertaalleen ollut katkolla  sertifioinnin osalta juuri tämän ongelman vuoksi.

Olemme lähteneer kehittämään valintajalostuksen turvin uutta öljysiemen lajiketta teolliseen peltoviljelyyn,  jossa näitä ongelmia ratkaistaisiin.   

Kyse olisi sekä öljysiementuotannon viljelyvarmuuden lisäämisestä että myös cbd-lajikekehityksestä.  

Toimintamme  tavoite on sopusoinnussa siemenlain ensimmäisen pykälän kanssa joka sanoo:

”Tämän lain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää korkealaatuista kasvintuotantoa turvaamalla hyvälaatuisten ja Suomen kasvuolosuhteisiin sopivien siementen tuotantoa ja käyttöä”

 

3. Kommentaari ja kysymyksiä lakimiehen kannanoton johdosta

Kommentit ja kysymykset ovat lakimiehenne tekstin välissä lihavoituna.

Ylitarkastaja Anna Mizrahi siirsi 8.2.2021 lähettämänne tiedoksiannon hamppualan etäkoulutuksen käynnistämisestä Ruokaviraston siemenyksikölle, koska asiaan liittyy siemenen markkinoille saattamista.

 Antamanne tiedonannon mukaan olette aikeissa jalostaa teollisen mittakaavan tuotantoon soveltuvan hamppulajikkeen. Aiotte myös kouluttaa kotipuutarhureita ja ammatillisesti suuntautuneita harrastajia hampun kasvatukseen avomaalla ja kasvihuoneessa tapahtuvaan viljelyyn. Koulutuksen toteuttamiseen kuuluisi se, että lähettäisitte osallistujille omaa tuotantoanne olevaa sertifioimatonta hampun siementä. Siemen on peräisin keskeneräisestä jalosteesta.

 Tiedonantonne perusteella Ruokavirasto katsoo, että toimintanne on ammattimaista. Aiotte markkinoida sertifioimatonta siementä jalosteesta, joka ei ole kansallisessa tai EU:n yhteisessä lajikeluettelossa. Markkinoitavia määriä ei voida pitää vähäisenä.

Ruokavirasto katsoo, että tiedoksiannossanne kuvailtu toiminta olisi siemenlain (600/2019) vastaista.

Kommentti 1.  Todettakoon,  että siementä välitetään osana yhtiön laajaperäistä,  joukkoistettua kasvinjalostusprojektia.  (Participatory plant breeding project).    Välittävien siementen määrä on kasvinjalostushankkeen  valintajalostuksen kannalta merkittävä,  mutta erittäin pieni suhteessa siemenmarkkinoihin.  Jos maassa myydään kymmentiä tuhansia kiloja hampun kylvösiemeniä. 25 kilogramman. Säkeissä,  me myymme muutaman gramman paketeissa alle kilogramman!

Kysymys. 1. Lakimies kirjoittaa ikäänkuin Ruokavirasto olisi määritellyt kantansa toimintaamme.  Käsittääkseni yksittäinen lakimies ei tällaista kannanmäärittelyä voi tehdä vaan siihen tarvitaan virkavastuuta kantavan virkamiehen päätös.  Kun lakimies sanoo Ruokaviraston kannan olevan se,  että toimintamme rikkoo siemenkauppalakia,  kysyn kuka tuollaisen päätöksen on virastossanne tehnyt,  milloin ja missä.

Tarkemmat perustelut

Siemenlakia sovelletaan maatalous- ja puutarhakasvilajien lisäysaineistona käytettäviin siemeniin ja niiden tuotantoon, markkinoille saattamiseen, maahantuontiin ja maastavientiin. Siemenlakia ei kuitenkaan sovelleta vähäisten siemenmäärien markkinoille saattamiseen loppukäyttäjille, vähäisten siemenmäärien tuontiin henkilökohtaiseen käyttöön eikä vilja-, öljy- ja kuitukasvien siementen käyttöön koristetarkoitukseen.

Tiedoksiantonne mukaan kurssilla on tarkoitus käyttää hampun siementä mm. puutarhakasvien tuottamiseen. Kurssiin liittyy olennaisesti tarkoitus analysoida hamppukasveista niitä kemiallisia yhdisteitä, joiden takia ko. jalostetta alettaisiin tuottaa teollisessa mittakaavassa. Kyseessä on siis muu kuin hampun käyttö koristekasvina. Koristekasveista ei analysoida kemiallisia yhdisteitä.

Kommentti 2.   Käsityksemme mukaan lakimies on oikeassa siinä, ettei hampun siementen myynti hampun kasvattamiseksi koristeena (ornamentan plant) ole kiellettyä,  eikä kuulu siemenlain soveltamisalaan.   Ette varmaankaan ajattele niin,  että se,  että koristekasvatuksen ohessa kerrytään lajikekehitykselle tärkeää tietoa,  tekisi toiminnasta laitonta.   Jos Ruokavirasto katsoo,  voimme lisätä myynti-ilmoituksiin maininnan siitä että viljelyn yhtenä tarkoituksena on koristekasvatus.

Ruokavirasto katsoo, että harjoitatte hamppuun liittyvää toimintaa ammattimaisesti. Sitä osoittaa mm. se, että Teillä on laajamittakaavaista jalostustoimintaa ja aiotte järjestää alaan liittyviä kursseja. Ruokaviraston mukaan vähäisillä siemenmäärillä tarkoitetaan muiden kuin ammattimaisten toimijoiden tuottamia pieniä siemenmääriä loppukäyttäjille. Vähäisten siemenmäärien tuottamisessa on kyse lähinnä harrastetoiminnasta. Vähäisten siemenmäärien tuottaminen ammattimaisesti kuuluu siemenlain soveltamisalaan. Vähäisten määrien arvioimisessa voidaan huomioida erityiskasveilla niiden siementen osuus markkinoilla, jolloin vähäisetkin määrät voivat olla markkinaosuuksilla merkittäviä ja kuulua lain soveltamisalaan.

Kommentti 3.  Kyllä,  toimintamme on ammattimaista, emmekä perustele,  että siemenerien pienuuden vuoksi voisimme myydä sertifioimatonta siementä.    Perustelumme ovat toiset.

Yllä olevilla perusteilla Ruokavirasto katsoo, että kyseessä on siemenlain soveltamisalaan kuuluva toiminta. Kertomanne kurssitoiminnan järjestäminen ei ole tulkittavissa koristekasvien kasvatukseksi, hampusta ei ole mahdollista tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä (maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta 390/2020 ), eikä kyseessä ole vähäisten siemenmäärien toimittaminen.

Kommentti 4.  Katsotte, että sertitioimattomia hampun siemeniä voidaan myydä koristetarkoituksiin,  mutta että koulutuspakettien. siemenvälitystä ei voida tulkita siemenmyynniksi koristekasvatukseen. Jos niin vaaditte voimme toki hyvillä perusteilla tarkentaa ilmoitteluamme.    Osana kasvinjalostusta olemme myös keräämässä erilleen kiinnostavia värimuunnoksia ja aiomme kehittää lajikkeen myös koristekasvatukseen.  (Kts kuva liitteenä).     Kaikki siemenemme voidaan tulkita koristekasvatukseen myydyiksi jos asiakas niin itse kokee ja niin ilmoituksessa kerromme.

 Tiedoksiantonne mukaan toimitatte kurssilaisille siementä, joten kyseessä on markkinoille saattaminen. Siemenlain 4 §:n mukaan markkinoille saattamisella tarkoitetaan siementen hallussa pitämistä niiden myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista tai muuta joko maksutta tai korvausta vastaan tapahtuvaa siirtoa sekä itse myyntiä, jakelua ja muita siirtomuotoja. Lain 5 §:n mukaan markkinoille saa saattaa vain Suomen kansallisessa kasvilajikeluettelossa tai Euroopan unionin viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa olevien lajikkeiden siemeniä. Aiotte kuitenkin toimittaa kurssilaisille sellaisen jalosteen siementä, joka ei ole Suomen kansallisessa tai EU:n yhteisessä lajikeluettelossa. Toimintanne ei siis ole tältä osin siemenlain mukaista.

Kommentti 5.  Viittaan sekä edelliseen kommenttiin että seuraaviin kommentteihini.    Siemenlain soveltamisen ulkopuolelle jäävät koristekäyttöön myydyt siemenet ja siemenlain puitteissa on useita poikkeuksia sertifiointivaatimuksista.

 Siemen, jota aiotte saattaa markkinoille ei ole sertifioitua. Siemenlain 12 §:n mukaan sertifioimattomana saa markkinoille saattaa mm.

1) vähäisiä määriä tieteellisiin tarkoituksiin tai jalostukseen käytettäviä siemeniä;

2) koetoiminnassa lajikkeiden testaamiseen käytettäviä siemeniä lajikkeista, joista on tehty kasvilajikeluetteloon lisäämistä koskeva hakemus;

3) nurmi- ja rehukasvien sekä öljy- ja kuitukasvien tuotantoon tarkoitettuja lajikkeettomia kaupallisia siemeniä;

Tiedoksiantonne mukaan kyseessä ei ole vähäinen määrä siementä tieteelliseen tarkoitukseen tai jalostukseen taikka koetoimintaan. Kyseessä on Ruokaviraston näkemyksen mukaan ammattimainen toiminta, jolla hyödynnetään jalostetta, joka on suunniteltu käytettäväksi teollisessa mittakaavassa. 

Kommentti 6. Kun puhutaan kasvinjalostuksesta ja siinä käytettävistä määristä voidaan tukeutua esimerkiksi YK:n julkaisuun vuodelta 1956 jossa kerrotaan pyrkimyksistä jalostaa lajikkeitä joilla ei olisi päihdemerkitystä.   Raportissa  kerrotaan valintajalostuksesta jossa kasvimäärä oli. 20000 kpl ja se arvioitiin liian pieneksi.   Meidän tavoitteemme olisi saada verkostolle koeviljelyyn vähintään tuo.  20000 siementä mutta olemme varanneet siihen 50000 siementä.   Puhutaan siis edelleen alle kilogramman määrästä,  joka on pieni erä tieteellisiin ja kasvinjalostustarkoituksiin.

https://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/bulletin/bulletin_1956-01-01_3_page007.html

Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta. Puolestaan rajaa pientä määrää näin:

6 § Tiedosto

Siemenlain 15 §:ssä tarkoitetun toimijan tulee pitää ajan tasalla olevaa tiedostoa kaikista kauppaeristä. Tämä ei koske 1 kilogramman ja sitä pienemmissä pakkauksissa markkinoitavia kauppaeriä.

Kyseessä ei ole myöskään koetoiminta lajikkeesta, josta on tehty kasvilajikeluetteloon lisäämistä koskeva hakemus. Hampusta ei voi tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä.

Kommentti 7.  Kyse ei ole koetoimintalajikkeesta, josta olisi tehty kasvilajikeluetteloon lisäämistä koskeva ilmoitus.  Kyse on kasvinjalostusprosessistä ja tavoitteenamme on risteytys- ja valintajalostusvaiheen jälkeen lähteä hakemaan lajikeoikeuksia,  saatuamme aikaiseksi riittävän vakaan ja Finolasta poikkeavan lajikkeen joka tuo  lisää viljelyarvoa muihin siemenlajikkeisiin verrattuna.  Tällaiseen tarkoitukseen voimme siemenlain mukaan tuottaa ja myydä sertifioimatonta siementä

Ylläolevan perusteella siemenen toimittaminen tiedoksiannossanne kuvatulla tavalla olisi siemenkauppalain vastaista toimintaa.

Salla Niemi-Konkari

lakimies/jurist/lawyer

Ruokavirasto/Livsmedelsverket/Finnish Food Authority

Kommentti 8.  Kuten olen kommenteissa osoittanut yo. Ruokaviraston kantana esitetty väite on virheellinen.   Voimme tuottaa sertifioimatonta siementä sekä koristekasvatukseen että tieteelliseen toimintaan ja kasvinjalostukseen.

Mutta nähdäksemme laki sallii myös sertifioimattoman siemenen myynnin peltoviljelyyn.  Siemenlain pykälässä 12 sanotaan näin: 

12 §. Erityiset säännökset. Sertifioimattomia siemeniä saisi kuitenkin 4 §:stä poiketen saattaa markkinoille pieniä määriä tieteellisiin tarkoituksiin tai jalostukseen tarkoitettuja siemeniä ja lisäksi nurmi- ja rehukasvien sekä öljy- ja kuitukasvien tuotantoon tarkoitettua lajikkeettomia kaupallisia siemeniä.

Hamppu kuten tiedämme on sekä öljy- että kuitukasvi ja siemenlain nojalla sen siemeniä voisi myydä myös sertifioimattomina.    Kielto tulisi vain viljelytukien osalta.  Sertifiomattomasta siemenestä  perustetulle viljelmälle ei voi saada EU:n viljelytukia.   Finola-lajikkeen osalta ongelma realisoitui muutama vuosi sitten,  kun myöhään syksyllä otetuista näytteistä löytyi liian suuria thc-pitoisuuksia.   Tällöin Finolan siementen myynti ja sopimusviljely kyllä jatkuivat mutta ilman sertifikaattia viljelijät eivät saaneet viljelytukea.

Kysymys 2.  Miksi meidän grammojen erissä myytävää siemenkauppaa pidetään siemenlain rikkomisena, kun laki sallii peltomittakaavan viljelyyn myynnin sertifioimattomalla siemenellä ja huomattavan suuren pienten siemen erien myynnin ns keräilytarkoituksiin?

 

4. Vastauspyyntö

Koemme teiltä saamamme kirjelmän lakiin perustumattomana uhkailuna ja painostuksella, jolla meidän halutaan lopettavan suunniteltu koeviljely- ja koulutustoiminta.     Pidän tyrmistyttävänä toimintaa myös siksi,  että ruokaviraston tehtävä on valvoa siemenmarkkinoita ja turvata tuottajien ja viljelijöiden oikeuksia ja edistää maatalouden harjoittamista.   En ymmä kuinka alle kilon hampun siemenerä voi olla erityishuomionne kohde.  Uskon että tähdellisempääkin valvottavaa siemenmarkkinoilla löytyy ja kyse on verovarojen suuntaamisesta kokonaan ohi maalin.  Toimenkuvansa puitteissa Ruokaviraston tuliisi tukea uusien hamppulajikkeiden kehittämistyötä ja alan koulutuksen kehittämistä,  ei estää niitä.

Mutta yhtiömme on aloittanut tutkimussiementen ja koulutuspakettien markkinoinnin ja eo.selvitystemme nojalla pidämme toimintaa siemenlain mukaisena.  Aiomme jatkaa koulutuspakettien ja tutkimussiementen myyntiä ja toivomme,  että asiasta löytyy kanssanne yhteisymmärrys ilman oikeusprosesseja.

Olemme tekemässä meille suuria invetointeja vielä kuluvana keväänä  kasvihuonerakennusten kunnostukseen ja. Markkinointityö on käynnistetty.  Tarvitsemme nyt nopeaa tietoa siitä mikä on virastonne virkavastuulla annettu tulkinta rikommeko oikeasti siemenlakia.

Pyydämme vastaamaan edellä esitettyihin kysymyksiin ja kommenteihin sikäli kuin olette erimieltä tulkinnoistamme,’

 

Ystavallisesti tervehtien

Pohjoinen Aurinko Oy:n puolesta

Hannu Hyvönen

Hallituksen pj

P. 0442003654

www.northernsun.fi

jk  Liitteenä pari kuvaa koristehamppulinjoista joita myös kehitämme.